Nostimme purjeet heti Santion poukaman ulkopuolella ja ylitimme valtakunnan rajan klo 07.05.
Tälle legille ominaista oli pitkät avomeriväylät, joiden keskilinjalla oli tarpeen pysytellä. Apuna olivat kohtuulliset linjataulut ja harvassa olevat keskilinjamerkit. Venäjän rannikkovartiosto kutsui Aquilaa vhf:llä legin alussa kerran, heti rajan ylityksen jälkeen ja tiedusteli määränpäätämme.
Kohteliaisuuslippu liehumaan. |
Vauhdikas matkanteko sai miehistön entistä paremmalle purjehdustuulelle, sillä loki näytti yhä useammin yli 10 kn nopeutta, keskivauhdin ollessa 8,5 kn. Hetkellinen lokin näyttämä nopeusennätys 11,89 kn, kirjattiin lokikirjaan klo 9.40!
Taustalla Suursaari |
"Virsikirja venhettä vie" |
Viipurinlahdella vallitsi puuskainen ja sivuvastainen tuuli, joka haastoi miehistön taidot kapealla väylällä.
Lähestyttäessä ensimmäistä sulkua mielenpäällä risteili useita ratkaisemattomia kysymyksiä. Koko miehistö oli Saimaan kanavassa ensikertalaisia, Ollilla tosin kokemusta Päijänteen vesistön suluista. Brusnitchnoen nopean tullitarkastuksen sekä ensimmäisen sulutuksen jälkeen jännitys helpotti. Sulutukset sujuivat hyvin, kiinnittyminen nouseviin pollareihin tuntui turvalliselta ja muuta liikennettä oli lomasesonkiin verraten todella vähän.
Hyvin sujuneen Pällin passintarkastuksen ja sulun jälkeen ajelimme Nanni-dieselin voimin Nuijamaan raja-asemalle, kiinnityimme klo 18 käytöstäpoistetun raja-aseman laituriin yöksi. Rajavartiat kävivät illalla tarkistamassa aluksen ja asiakirjat aamun lähtöä varten valmiiksi.
Optimaalisen tuulen ja sulutusten (5 kpl) sujuvuuden ansiosta (sulutusten ja siirtymien yht. aika 3,5h) tämä 58 mpk legi kuljettiin 11 tunnissa.
Kohteliaisuuslippu lasketaan. |
Kiinnitystapa mentäessä ylöspäin. |
Seuraavana aamuna matka jatkui Suomen puolen sulutuksiin, joissa aikaa kului siirtymät mukaanlukien 3 tuntia. Muuta liikennettä ja odottelua ei juuri ollut.
Aamupäivän kuluessa alkoi sateenripsotus, joten miehistö viritti sadekatoksen sitloodan suojaksi.
Lappeenrannan Kasinon rantaan saavuttiin klo 13. Näin serkuskolmikon osuus Aquilan siirtoseikkailusta päättyi sateesta huolimatta hymyssäsuin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti