sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Örnsköldsvikissä 24.-25.7.2012

Ö-vikin kaupungin satama vasemmalla ylhäällä ja ÖSS:n satama oikealla ylhäällä.

Päivällä otettiin yöpujehduksen jälkeiseen väsymykseen pienet päiväunet, joku kannella auringonpaisteessa ja toiset punkassa. Illallisen jälkeen nautimme lilansävyisestä auringonlaskusta. Sateen loputtua auringon viimeiset säteet loivat uskomattoman hienoja värisävyjä auringon laskiessa tummien pilvien taakse.

Keskiviikkona kävimme tutustumassa Ö-vikin keskustaan. Paikallisessa venetarvikeliikkeessä oli purjehduskenkien alennusmyynti. Vaikka joku, joka tuntee Jaakon voisi luulla, että no niin, nyt Jaakko sai vanhojen bobojen tilalle uudet, niin näin ei kuitenkaan käynyt. Maaritin vanhojen ja liukkaiden kansikenkien tilalle löysimme kelpohintaan uudet hyvät jalkineet. Päivän aikana täydensimme veneidemme ruoka- ja juomavarastoja. Keskustan puodeista tarttui mukaan myös muutamia juusto- ja leikkeleherkkuja, joita tultaisiin nauttimaan purjehduspäivien päätteksi viinilasin kyydittämänä. Maarit teki muutamia hyviä vaatehankintoja. Moottoripyöräilyyn (toiseen harrastukseemme) verrattuna veneilyssä on se hyvä puoli, että mukana voi kuljettaa hankittuja tavaroita ja vaikkapa merestä poimittuja tukkeja! :)

Fiialla nautitun myöhäisen lounaan ja hätäisen rantasuihkun jälkeen veneemme suuntasivat seuraavaan kohteeseen. Jos joku lukija aikoo suunnata Ö-vikiin eikä ole siellä aikaisemmin käynyt, niin kaupungin sataman tarjoamat kiinnitysmahdollisuudet ovat runsaat ja rantarakennuksesta löytyvät kaikki tarvittavat palvelut pesukoneita myöden.


Aina jotain remonttia! Ö-vikiin tultaessa huomattiin, että kylmäboksi lämpötila oli lähtenyt nousemaan vähitellen kymmeneen asteeseen. Jäähdytinelementin lämpimän puolen tuuletin oli sanonut työsopimuksensa irti ja jäähdytinrivat olivat tulikuumat! Aquilan kylmätavarat siirrettiin kiireesti Fiian kylmäboksiin ja Jaakko alkoi purkaa rikkoutunutta laitetta. Moottorin käämien palamisen syyksi osoittautui ripojen välissä ollut pöly, joka oli estänyt puhaltimen pyörimisen. Uutta moottoria yritettiin etsiä paikallisista liikkeistä siinä kuitenkaan onnistumatta. Nylanderin TV-huollon puoleen kannattaa kääntyä, jos noilla nurkilla haluaa elektroniikkaan liittyvissä ongelmissa hyvää palvelua ja paikallistuntemukseen pohjautuvia vinkkejä. Parin puhelun jälkeen moottori löytyi Suomen Espoosta, mutta se ei tässä tilanteessa paljoa lohduttanut. Moottorin voisi tietysti pyytää lähetettäväksi Härnosandiin johonkin hotelliin, mutta tässä vaiheessa ei vielä oltu varmoja seuraavien päivien satamista ja aikatauluista. Ratkaisuksi Jaakko kävi hankkimassa kaupungilta jäähdyttävän kylmälaukun. Se ei toki vastaa Aquilan tilavaa ja energiapihiä kylmäboksia, mutta kyllä siinä kahden hengen kylmätavarat säilyttää pari viikkoa.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Aquila Höga Kustenille

Vaasa – Örnsköldsvik 23.-24.7.2012
Kun viimeinenkin ruokatavara oli hankittu, lähdimme Vaasasta kohti Ruotsin Örnsköldsvikiä maanantaina iltapäivällä yhdessä ystäväpariskuntamme Hannun ja Marjan kanssa. He olivat edellisellä viikolla jättäneet s/y Fiian Ruotsiin. Joku tietysti unohti ostaa murukahvia, joten muiden viimeistellessä venettä toinen allekirjoittaneista kipaisi vielä lähikaupasta melkein reilunkaupan pikakahvia. Sitten ei muuta kuin menoksi. Tuulta oli juuri sopivasti alle reivaamistarpeen ja Aquila saatiin kulkemaan mukavasti hieman yli kuutta solmua. Vaihtoehtoina meillä oli pysähtyä Rönnskäriin yöksi tai jatkaa matkaa yön yli. Jos emme pysähtyisi Rönnskärissä, olisimme perillä tiistaina aamulla. Koska tuulen ennustettiin tyyntyvän yöllä, päätimme nauttia siihen asti puhaltavasta lounaistuulesta ja ajaa yön yli. Yöllä kahteen asti saimme nauttia noin viiden solmun vauhdista ja mukavasti keinuttavista vanhoista aalloista, mutta yöllä tuuli kuitenkin tyyntyi kokonaan ja ajoimme aamun asti koneella.



Ranta oli jo näkyvissä ja aamuaurinko paistoi pilvien lomasta, kun allekirjoittaneet heräsivät omaan vahtiinsa.  Aamullakin saimme vielä hieman tuulta, mutta loppumatka Örnsköldsvikiin kului moottorin hyrinää kuunnellen.













”Hylkytavaraa paapuurissa!” Huomasimme lähes parimetrisen ajopuun, joka päätettiin poimia ylös ennen kuin joku onneton törmää siihen. Tukki oli jo niin meren ja ajan hioma, ettei siitä välttämättä malteta luopua, vaan se matkaa Aquilan mukana Vaasaan. Tiedä mitä kivaa sisustuksellista siitä saadaan.










Perille saavuttuamme kävimme paikallisen pursiseuran rannassa tankkaamassa Hannun ja Marjan siirtyessä samalla omaan veneeseensä. Ennen puoltapäivää kiinnityimme kaupunginrantaan uuteen kelluvaan laituriin.
-Jaakko ja Maarit-

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Tässä blogissa, jota kohta tullaan päivittämään, kerrotaan s/y Aquilan purjehduksista ja aluksen muista tapahtumista. -Js-