Viikonlopun mittainen veneretki lähisaaristoon.
Leppoisaa retkeilyä vailla tarkkaa aikataulua ja päämäärää. Miehistönä Reetta, Joel, Pekka ja Heikki.
Aquilan köydet irroitettiin klo 16.30 ja keulasuunnaksi otettiin etelä. Sieltä puhalsi myös perjantai-illan leppoisa 3-4 m/s tuuli, mistäpä seurasi venda toisensa perään.
Pikku Aquila nostettiin KuoPs Iivarinsalossa yöksi laiturille kuivumaan ja lepäämään.
Alkusyksyn ilta-aurinko luo mahtavan tunnelman!
Veneilyn yksi mukavampia puuhia on ruoanlaitto, etenkin toimivassa ja tilavassa Aquilan pentterissä. Apurit voivat häärätä salongin pöydän ääressä.
Syömään!
 |
| Saisinko vielä kaksi niitä sirtuunasävytteisiä lammaslihapullia? |
Illan tullen hämärtyypi ranta, metsämaa...Joko syttyy myrskylyhty?
 |
| Naapurin... |
 |
| Meidän... |
 |
| Kulkuvalot kunnossa. |
 |
| Tai saattueena kotirantaa kohti. |
 |
| Syyskuun alun hämärtyvä ilta Hautokoistissa. |
 |
| Iivarinsalon pohjoisrannalla 7.9.2013 |
Pekka halusi uimaan keskellä tyyntä järvenselkää. Samalla harjoittelimme vedestä pelastamista ja kumiveneeseen nousua.
 |
| Hyvin kelluttaa Kallavedessä! |
Tuomaansalo on tyynellä kelillä mainio rantautumispaikka. Pohjukassa on kaksi poijua, Aquilan kokoiselle veneelle sopivalla etäisyydellä sekä vahvat kalliokiinnikkeet. Keulan voi lisäksi kiinnittää myös puihin. Vedensyvyys on luotinarulla tehtyjen mittausten ja kaiun näytönkin perusteella poijuilta rantakallioon asti 2,7 - 5 m.
 |
| Lähestymme Tuomaansalon poukamaa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti